zzz333

Rut Brykin näyttely Taikalaatikko Espoon modernin taiteen museossa Emmassa.

  • Äiti ja lapsi 1950-luku
Collection Kakkonen
    Äiti ja lapsi 1950-luku Collection Kakkonen
  • Rut Brykin  näyttely Taikalaatikko Espoon modernin taiteen museossa Emmassa.
  • Perhostutkija
    Perhostutkija
  • Corpus Domini 1953
    Corpus Domini 1953
  • Kultainen reliefi 1960
    Kultainen reliefi 1960
  • Laattasommitelma 1944
Desingmuseo
    Laattasommitelma 1944 Desingmuseo
  • Rut Brykin  näyttely Taikalaatikko Espoon modernin taiteen museossa Emmassa.
  • Rut Brykin  näyttely Taikalaatikko Espoon modernin taiteen museossa Emmassa.
  • Rut Brykin  näyttely Taikalaatikko Espoon modernin taiteen museossa Emmassa.
  • Rut Brykin  näyttely Taikalaatikko Espoon modernin taiteen museossa Emmassa.
  • Kohti valoa...
    Kohti valoa...
  • Katsojilla oli lupa piirtää tähän...
Sen tein minäkin:)
    Katsojilla oli lupa piirtää tähän... Sen tein minäkin:)
  • Rut Brykin pöytälevy, joka ei ollut näyttelyssä.
Se on vuodelta 1940 ja on nyt minulla lapsuudenkodistani.
    Rut Brykin pöytälevy, joka ei ollut näyttelyssä. Se on vuodelta 1940 ja on nyt minulla lapsuudenkodistani.
  • Rut Brykin  näyttely Taikalaatikko Espoon modernin taiteen museossa Emmassa.

Rut Bryk on yksi meidän myöskin kansainvälisesti  tunnetuimmista ja palkituista keramiikkataiteen uudistajista, joka teki työnsä Arabian taideosastolla.  Rut Bryk syntyi Tukholmassa ja vietti lapsuutensa Karjalassa. Hänen isänsä oli tunnettu perhosten tutkija, joten ei liene ihme, että Bryk tunnetaan myöskin  ehkä parhaiten  juuri perhostensa kautta. 

Rut Bryk valmistui 1939 Taideteollisuuskoulusta graafikoksi, mutta ala vaihtui, kun hänet kutsuttiin 1942 työhön saven pariin Arabian tehtaalle, mikä antoi valitulle taiteilijajoukolle vapaat kädet tehdä taidettaan omien näkemystensä mukaan.  Taiteellinen idealismi nostikin  Suomen taidekeramiikan huipulle. Sodan jälkeen  Arabian taiteilijat kiersivät Pohjoismaiden jälkeen Euroopassa ja Bryk palkittiin Grand Prix-tunnustuksella Milanon triennaalissa 1951.  

Rut Bryk loi uraansa herkkänä ja aina hienoa eleganssia uhkuvana  taiteilijana puolisonsa akateemikko Tapio Wirkkalan rinnalla. Rut Brykin taide jakautuu selvästi kahteen tyylikauteen. Varhaisten sadunomaisten  ja värikkäiden töiden jälkeen hän siirtyi suurten kaakeliteosten pariin, joista kumpuaa  läheinen yhteys arkkitehtoniseen veistoksellisuuteen.  

Kohti valoa,  valon ja varjon luomiksi tunnelmksi, voidaan kutsua hänen viimeistään työtään Tasavallan presidentin  virka-asunnossa, jota hän teki yli kolme vuotta.  "Jäävirta" valmistui vuonna 1991. Kolmenkymmenen neliömetrin teos on tehty pienen pienistä keraamisista elementeistä, jotka ovat kaikki valkoisia.  Se oli myös kunnianosoitus hänelle niin läheisen Lapin luonnolle, josta molemmat puolisot ammensivat taiteelleen niin ainutlaatuisia teoksia. 

Minulla on itse ottamani kuva Mäntyniemem teoksesta, mutta kunhan sen vielä löydän, niin lisään sen joukon jatkoksi kuvieni joukkoon. Sanottakoon, jottei väärinkäsityksiä tulisi, niin en ollut Mäntyniemessä kenenkään presidentin kutsumana, vaan muinoin rakennuttajan ja arkkitehti Pietilän järjestämällä vastaanotolla vain yhtenä vieraana.

Emman näyttely loppuu nyt Espoon Tapiolassa 4. syyskuuta.  Kannataa käydä kauempaakin, sillä kaikki nuo noin 200 teosta ovat niin suurenmoisia, että yhteen koottuna niitä harvoin saa nähdä. 

Taikalaatikkoa esittelee vielä sunnuntaina 21. elokuuta kello 13 Brykin tytär taiteilija Maaria Wirkkala. Toinen mahdollisuus asiantuntijakierrokseen  on  perjantaina 2. syyskuuta kello 18, esittelijänä kokoelmaintendentti Henna Paunu. Kierros on ilmaisillan ohjelmaa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Arvostan hänen kuten muidenkin taiteilijoiden työtä. Arabia on nostanut ja Arabiasta nousi monta kuuluisuutta ja vieläkin nousee tehtaan entisistä työntekijöistä huippuja ylös.

Vahinko, että siellä ei enää ole tuotantoa.

Kiitos Kaijalle tästä esittelystä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos Ari kommentistasi.
Minusta oli suorastaan rikos lopettaa Arabian tuotanto ja samalla se lopetti uskon vastaavaan kehitykseen, kuin silloin ennen. Arabian taideosasto on nostanut Suomen maailman kartalle jo niin monta kertaa näiden monien kymmenien vuosien aikana.

Vapaasti työskenteleviä keramiikkataiteilijoita olivat Brykin lisäksi mm. Greta-Lisa Jäderholm-Snellman, Friedl Holzer-Kjellberg, Toini Muona ja Aune Siimes, unohtamatta myöskään ihania Birger Kaipiaisen orvokkeja ja Paratiisi-astiastoa. Heidät tuntee koko Suomi ja keräilijöitä riittää.

En oikein tiedä kuinka kiinnostuneita nämä Vapaavuoron kirjoittajat ja lukijat ovatkaan näistä taidemuseojutuista ja kuvista, paitsi ne, jotka itsekin harrastavat taiteita jossakin muodossa?

Tosin tänään käydessäni Emmassa siellä oli aika paljon jo varttuneen näköisiä naisia, joista monet kertoivat minulle käyneensä siellä jo kolmatta tai neljättäkin kertaa. "En saa näistä koskaan tarpeekseni" sanoi eräskin mummoikäinen ja lupasi tulla vielä monta kertaa uudestaan. Eikä ihme, niin kauniita nuo Brykin teokset ovat! Yksi helpotus on tietysti myös se, että Emmassa on ilmainen sisäänpääsy 70-vuotiaille ja se on oikeasti suuri etu näille sarjakävijöille.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Googletin vasta näin jälkikäteen mitä siellä sanotaan Rut Brykistä ja vastaan tuli seuraava kappale:

"Hän ei olisi varmasti sallinut sitä, että hänen opiskelija-aikaisia hömpötyksiään laitetaan esille – jotka mielestäni ovat siis erittäin hienoja – eikä hän olisi myöskään suonut 1940-luvun tuotantoaan pantavan esille, 1950-lukuakin vain valikoidusti”, Kalha sanoo" (Hän on taidehistorian dosentti)

Minun perimäni pöytä ei siis olisi ollut hänen mielestään esittelykelpoinen, koska se on Arabialla tehty jo varhain, eli vuonna 1940. Tosin Rut Brykin veljellä Petri Brykillä oli samaan aikaan tehty keramiikkapöytä, joten ei hän voinut sitä ihan huonona pitää. Itse ainakin olen rakastanut sitä pikku ipanasta lähtien. Veljeni kanssa aina kiisteltiin kumpi sen saa joskus omakseen ja minä nyt vedin sen pidemmän korren:)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Lapsena kun taiteeseen ikään kuin kasvaa kiinni. Jos katselee ensimmäiset elinvuotensa jotain taulua tai vaikkapa pöytää ja ihastuu siihen, se on lähes rakkautta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ei vain lähes rakkautta, vaan tosi rakkautta:)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #5
Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kiitos Kaija, siihen näyttelyyn menoon pitäisi järjestää aikaa. Rut Bryk oli siihen aikaan vähän niin kuin Dora Jung tekstiileissään, noin niin kuin vain henkilökohtaisena mielipiteenäni.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Dora Jungia ei taida enää monikaan nuori tuntea, kun kauniit valkoiset pöytäliinat eivät juuri enää ole muotia. Dooralla oli niin mahdottoman hieno kudontatekniikka, ettei niitä taitaisi enää korkean hinnan takia pystyä edes täällä tekemäänkään. Itse olen tehnyt muutaman upean löydön kirpputorilta, kun perilliset eivät niitä ole arvostaneet. Saapa nähdä kuinka aikanaan omien liinojeni käy? :)

Rut Brykin perhosmoduleita näkee vielä joskus antiikki- tai huutokaupoissa, mutta näin ihailijan kannalta ne ovat jo liian kalliita. Hiukan haikeana katselin näyttelyssä, kuinka liikemies Kakkosella on upeita Brykin teoksia hallussaan ja hän onkin lehdessä maininnut Brykin keräilyn yhdeksi pääkohteekseen, jos sen nyt oikein muistan. Eikä ihme, sillä hänen keramiikkateoksissaan on jotain sanoinkuvaamattoman lempeää sadunomaisuutta, johon ei ikinä kyllästy.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

No tämä nyt menee vähän sivuraiteille, mutta olihan Dora Jungilla värillisiäkin. Sata ruusua on roosanvärisenä, perhosia vihreänä. Niihin kun oli sattuneesta syystä nuorena varaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Taiteesta kuitenkin kirjoitetaan, vaikka sitten tekstiilitaiteestakin. Tekihän Rut Bryk muutakin kuin keramiikkaa, mm. Emman museokaupassa on myös hänen kauniita lintutapettejaan myytävänä useampaakin väriä.

Tosiaankin nyt muistan, että olen Jungilta nähnyt vaaleanpunaisen, mutta vihreätä en. Kelpaisi vaan mullekin ja ostan heti pois kuleksimasta kun sellaisen näen:)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #10

Ja tapeteista päästäänkin keramiikkataiteilija Birger Kaipiaisen Orvokkimereen ja tapetteihin:)

http://www.tapettitalo.fi/tapettitietoa/birgerkaip...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #10

Se vaaleanpunainen sata ruusua on damastia, mutta ne perhoset muistaakseni puolipellavaa (olen antanut tyttärelle ja miniälle), ja jos haet niin näyttää tältä:

https://www.muija.fi/wp-content/uploads/2015/10/20...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #12

Oh, ovatpa nuo kauniita..
Varsinkin perhoset! En ole aikaisemmin niitä missään ennen nähnytkään.
Kiitos Seija linkeistä ja öitä:)

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset