*

zzz333

"Suomalaiset Taruolennot" Eero Ojanen/ Sirkku Linnea

  • "Suomalaiset Taruolennot"  Eero Ojanen/ Sirkku Linnea
  • Ilmestyi tänä syksynä 2017 ja toinen painos kirjasta on jo otettu
    Ilmestyi tänä syksynä 2017 ja toinen painos kirjasta on jo otettu
  • Madderakka, erityisesti naisten suojelija.
    Madderakka, erityisesti naisten suojelija.
  • Äkräs, alkujaan peltojen ja kasvun suojelija.
    Äkräs, alkujaan peltojen ja kasvun suojelija.
  • Piru,
    Piru,
  • Rudolf Koivun piirtämä kuva noidasta vuodelta 1932
    Rudolf Koivun piirtämä kuva noidasta vuodelta 1932

Kirja kertoo suomalaisten kansantarinoiden maailmasta, vanhojen runojen, loitsujen ja satujen ihmeellisestä maailmasta.  Eri olentojen avulla ovat muinaiset suomalaiset selittäneet maailman syntyä ja sen eri ilmiöitä, joihin tarvittiin erilaisia suojelijoita ja haltioita. Tarinat elivät koko ajan ja niiden tulkinnat ovat aikojen kuluessa muuttuneet. Tarinat ovat osa meidän suomalaisten historiaa. 

Kirjoittajana on Eero Ojanen, filosofi ja tietokirjailija.  Hän on kirjoittanut useita kirjoja. Ojanen on kirjoittanut paljon uskonnollisista kysymyksistä, joka etsii aiheensa ihmisyydestä ja todellisuuden perusaiheista. Hän painottaa ihmisen  olemuspuolien moninaisuutta sekä ihmisen ja luonnon muodostamaa kokonaisuutta.

Muutamia hänen kirjoittamiaan kirjoja mainitakseni useiden muiden kymmenien teosten joukosta: "Mitä Aristoteles on minulle opettanut" ja "Järjen valossa: Elämänviisautta filosofiasta".

Tätä taustaa vastaan voi hyvin ymmärtää myös hänen kiinnostuksensa vanhojen tarujen ja loitsujen maailmaa, josta todisteena on vaikuttava sarja kirjoja, joista useat ovat jo loppuunmyytyjä.  Niihin kuuluu mm. "Peikot, Keijut ja Haltijat - Suomalainen metsänväki", "Suomen kansan Tonttu-Aarre",  ja Suuri suomalainen kummituskirja".  Vuonna 2009 Eero Ojanen  myös palkittiin Suomen Tietokirjailija ry:n Tietokirjalijapalkinnolla.

Joten mitäpä tässä muuta voi sanoa, kuin että  meidän kaikkien Uuden Suomen blogistien ja erityisesti vapaavuorolaisten keskuudessa hyvin tunnettu kuvittajamme Sirkku Linnea on nytkin hyvässä seurassa Eero Ojasen kirjaan hienon kuvituksen tehneenä taiteilijana. 

Sirkku Linnea on tehnyt kuvituksia mm. lastenkirjoihin, biologian oppimateriaaleihin, Pikku Kakkosen lastenohjelmiin ja Paletin postikortteihin.  Sirkku Linnea on valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi Lahden muotoiluinstituutista. 

Erityisesti Sirkku Linnean horoskooppiaiheiset noita-ja keijusarjat ovat olleet todella suosittuja niin nuorten, kuin aikuistenkin  syntymäpäiväkortteina.  Harmi vain, että niitä on ollut vaikea löytää kirjakaupoista, joten Paletin olisi syytä nopeuttaa uusien korttien painotöitä. 

Itse vertaisin Sirkku Linnean kevyttä, ilmavaa,  mielikuvitus- ja sisältörikasta kynänjälkeä lähinnä  suuresti rakastamaani Rudolf Koivuun (1890-1946)  Koivu oli lapsuuteni satujen lumoava kuvittaja, joista monet hienot kuvat ovat piirtyneet mieleeni ikiajoiksi. 

Rudolf Koivun kuvittamat  puolitoistasataa postikorttia  ovat olleet suosittuja jo lähes kohta sata vuotta, ja niistä on otettu jatkuvasti uusintapainoja  samoin kuin hänen muistakin kuvitustöistään. Aiheina oli prinssien ja prinsessojen lisäksi keijut, peikot, noidat ja velhot  Hän teki tuhansia kuvia eri kustantajille, joita käytettiin kirjoissa, lehdissä ja jo edelläkin mainituissa postikorteissa.  

Eli mitä tahdon tällä sanoa?  Sirkku Linnealla on vielä suuri tulevaisuus kuvittajana edessään ja isot saappaat vielä nurkan takana odottamassa - Rudolf Koivun saappaisiin ei Sirkulla  ole enää niin pitkä matka... 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Käyttäjän sirkkulinnea kuva
sirkku pitkanen

Kiitos, minähän mykistyin lukiessani vertausta Rudolf Koivuun, :D jalka kasvaa vanhemmiten, mutta jos ne Rudolfin saappaat silti pysyvät liian suurina niin laitan heiniä niihin. Tämän kirjan kuvittaminen oli kyllä kerrassaan ihana kokemus kuvittajana...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minä tulen sitten avuksi ja kerään itse ne heinät sinulle!

Käyttäjän sirkkulinnea kuva
sirkku pitkanen

..jonkun varpaita ei sitten kyllä ikinä palele. :)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Madderakka, joka oli saamelaisten tärkeimpiä taruhahmona ja erityisesti naisten suojelija ja sai aikaan myöskin hedelmöitymisen ja raskauden. Kaikki kolme tytärtä auttoivat sitten lasten saamiseen liittyvissä tehtävissä. (Kuva kolme) Madderakka oli itse asiassa tarun mukaan, ei vähempää kuin koko ihmissuvun kantaäiti.

Kun näin tuon kuvan aikaisemmin jo ennen kirjan julkaisua Sirkku Linnean piirroksen Madderakasta, niin olin heti siitä täysin myyty. En tiennyt mihin sen oli tarkoitus tulla, vai oliko se vielä mahdollisesti "vapaata riistaa", ja mielikuvitukseni alkoi jyllätä kuvan ympärillä. Kehittelin mielessäni jo tarinaa puun sisässä asuvasta puunjumalattaresta ja se kiehtoi mieltäni siihen asti, kun kuulin, ettei kuva ole niin vain vapaana minun tarinaani varten. :)

Onkin mielenkiintoista, mitä yksi kuva saakaan aikaan ihan siinä pienessä hetkessä, kun hahmo tallentuu verkkokalvolle? Tarina alkaa heti hahmottua pääkopassa...Sanottakoon, että itse olin aikaisemmin varsinainen satuja pienille sukulaislapsille kertova nuori, joka mielikuvissaan myöskin kuvitti sadut Rudolf Koivun hengessä.

Muuten tämä merkillinen Eero Ojasen kertoma hahmo, Madderaka, oli minulle ennestään täysin tuntematon nimi, mutta nyt Sirkku Linnean luomana varsin kiehtova hahmo. Onkohan se hyvinkin tunnettu saamelaisten keskuudessa? Olisi sekin ihan kiva tietää.

Käyttäjän sirkkulinnea kuva
sirkku pitkanen

Lappilaisilla on todella rikas henkimaailma, ja tämä pieni maininta heidän taru/henkiolennoistaan on vain pieni pisara siitä suuresta merestä. Äitini ystävystyi Lapin matkallaan jonkun saamelaisperheen kanssa ja siellä oli kuulemma ollut maailman "suloisin pikkutyttö" ja siksi äiti olisi halunnut nimekseni kastettavan Saana... olihan minut Saana tunturin rinteeltä juhannusyönä haettukin. Mutta sitten etunimeni löytyi sokeritopasta ja melkoinen sokerihiiri olen sitten ollutkin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sirkku vai Pulmu?
Kas siinä pulma.
Saanan rinteeltä
uusi näkökulma.

Kauniisti piirtää
ja maalaa Sirkku,
ken´ties ei
ole mikään aamuvirkku,
mutta myöhään yöhön
maalaa tämä "Mirkku"!

Ihmetellä häätyy,
kuinka kuvat oikein säätyy
ja kirjan kansien väliin päätyy;)))

Onnea sinulle Sirkku,
piirrä ja maalaa,
siihen on sinut tehty,
nimi saatu sokeritopasta,
selvinnyt monesta sopasta,
vaan maalaamista ei kukaan sinulle opasta.

Kaunista jälkeä on kiva katsoa
kauniisti tyhjennät luovuuden pajatsoa,
menestys olkoon sinulle luvassa,
ja lämpöä suloista pienessä tuvassa.
Keijut ja peikotkin siellä tanssii
pelaavat öisin pasianssii...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #7

Voi ihmettä! Ari-kultasein, miten oletkaan taitava runoilemaan tuosta vain ohimennen, vaikka sydän on kokonaan siinä myöskin läsnä. Nostan sinulle Ari hattuani, kaaressa ja korkealle.

Käyttäjän sirkkulinnea kuva
sirkku pitkanen Vastaus kommenttiin #7

No nyt minusta on tehty runo! :D

Pienenä minua kiusattiin joskus kyselemällä liukeneeko Pulmu helpommin veteen kuin Sirkku. Ja mummo ei hyväksynyt kahvipöytään muita sokeripaloja kuin Sirkkua.
Sirkku kuulosti kai niin "epäminulta" se vääntyi Sippurahännäksi, ja sitten Hännäksi. "Hei Häntä!" "Jäikö Häntä oven väliin.." Olin niin tottunut tuohon Häntä nimeen opiskeluaikoina että ensimmäiset lasten jutut ja kirjan kuvitinkin nimellä Sippurahäntä, mm. "Alkeisnoitumisen peruskurssi". Sika Sippurahännäksi minua ei kutsuttu mutta joskus kuului mainittavan eräs "Nöf" jossakin sopivassa tilanteessa...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #10

Kaikkea ne lapset keksiikin. Vääntävät nimen kuin nimen hauskasti johonkin toiseen suuntaan, tai sitten se ei aina olekaan niin hauskaa nimen omistajasta? Pitää olla ainakin huumorintajuinen ja sitä sinä Sirkku nähtävästi myös olit jo nuorena.

Tiedän muuten yhden Annan, joka ehdottomasti halusi vaihtaa nimensä, ja teki sen myös vanhempiensa harmiksi:).

Juu, onnittelut runosta!!! Ari on kyllä ihan uskomaton runoniekka! En voi ymmärtää miten hän kaikkea ehtiikin tehdä?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Vai sokeritopasta? :) Mikäpä siinä, kiva nimihän tuo Sirkku on.

Meilläkin on mieheni sukunimen puolelta sen verran yhteyttä Lappiin, että siellä on Kolarissa Kelhu-joki ja -tunturi. Tosin sukututkimusten mukaan muuta yhteyttä ei ole ollut Raahen yläpuolella.

Mieheni sai aikoinaan Lapissa käydessään erikoisen piirroksen lappilaiselta mieheltä, ja siihen vielä yhden arkin verran selityksiä sanakirjan muodossa. Nyt tämän teidän kirjan luettuani (tosin vasta osittain) katselen tätäkin ihan eri silmin. Itse piirros on minun arkistossani... jossakin, jonka kaivan vielä uudestaan esille kunhan ehdin.

Koin jo silloin sen nähdessäni ensi kertaa, että tässä on jotain ihmeellistä, avain jonnekin minulle uuteen ja outoon... Lappilaiseen tarustoon ja menneisyyden lumoavaan maailmaan ja sen selityksiin.

Esim. näin: "Rievvssahat on Riekot - nuori puu naarasriekon takana kuvaa Riekon hedelmällisyyttä". Lopussa on vielä teksti: "Kuva syntyy äitien - isien - esiäitien - esi-isien muisteluista, he puhu luonnon kieltä - ymmärsivät tuulen mielen".

"Olemmes govaraitu on ihmihmiskuvaraito kuvaa ihmisen käyntiä ajassa".

Matti Oja, Sierisjärvi - 10, - ^M - Puumerkki.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Mainio tietolaari on tämä blogialustamme. Tämä kirja täytyy ehdottomasti tilata. Kulttuuriteko on sen tekeminen. Monesti tulee ajatuksissaan hiivittyä sinne mystiikan puolelle ja sen vuoksi on kiva nähdä kuvitettuina jumalattaria, jumalia, peikkoja ja menninkäisiä. Kyllä ne meitä suomalaisia ovat lähellä hengellään.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kirja on todellakin mielenkiintoinen ja kuten on tullut todistettua kuvin ja sanoin, niin kuvitus on huipputyötä.

Huomasin vasta harmikseni jälkikäteen, että verkosta tilattuna kirja olisi ollut vitosen halvempi kuin kirjakaupasta ostettuna.

Käyttäjän sirkkulinnea kuva
sirkku pitkanen

Ensin kirjan oli tarkoitus olla 122 sivuinen, mutta kirjailijalla riitti kerrottavaa ja minä en malttanut piirtää pienempiä kuvia - eikä kustantaja kai kehdannut toppuutella kumpaakaan joten kirja paisui 154 sivuiseksi. Ja silti tuntuu että vielä olisi tehnyt mieli lisätä vielä jotain. Useita hahmoja jäi vielä pois, en tiedä pitäisikö vanhoilla päivillä vielä palata aiheeseen ja tehdä kirjaan muutama kymmenen sivua lisää...

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset