zzz333

Lapin taikaa Tapiolan EMMassa. Outi Pieskin näyttely 6.1.asti.

  • Vasemmalla esiäidin sarvilakki, joka kuuluu saamelaiskulttuuriin. Lakki oli käytössä laajalla alueella Saamenmaan pohjoisosissa, mutta hiipui vähitellen käytöstä 1800-luvun lopulla.
    Vasemmalla esiäidin sarvilakki, joka kuuluu saamelaiskulttuuriin. Lakki oli käytössä laajalla alueella Saamenmaan pohjoisosissa, mutta hiipui vähitellen käytöstä 1800-luvun lopulla.
  • Tästä tuli mieleeni nätti saamelaisen naisen hameen helma.
    Tästä tuli mieleeni nätti saamelaisen naisen hameen helma.
  • Lempiteokseni!
    Lempiteokseni!
  • Lapin taikaa Tapiolan EMMassa. Outi Pieskin näyttely 6.1.asti.
  • Upea käsin solmittu tilateos, johon näyttelyn nimikin viittaa.
    Upea käsin solmittu tilateos, johon näyttelyn nimikin viittaa.

Emma on saanut kunnian olla vuoden museo 2018.  Kiinnostavia vierailuja, niin kotimaista, kuin myös kansainvälistä modernismia, nykytaidetta ja desingnia. EMMan näyttelytilat ovat pinta-alaltaan Suomen suurimmat. Upea Tapio Wirkkala ja Rut Bryk Säätiön kokoelmat hurmaavat aina . Myöskin muut Saastamoisen säätiön kokoelmat vaihtuvine näyttelyineen kannattaa aina katsoa ja metro tuo kätevästi melkein perille asti Tapiolan Ahertajantie viiteen.

Syyskauden avaa kuvataiteilija Outi Pieskin (s.1973)  Näyttelyn nimi on  "Cuolmmadit", joka on pohjoissaamea ja tarkoittaa suomeksi "solmia useita solmuja".  Saamenkäsityöt ovat kauniita ja värikkäitä,  pitkät hapsut kuuluvat saamelaisnaisten pukuun ihan olennaisesti. Pieski teki suurimman työnsä kahdentoista perinnekäsityöläisen kanssa. Työ, jonka olen kuvannut viimeisessä kuvassani.   "Kokoontumisen" uusi versio Lontoon näyttelyn jälkeen ja on  hänen suurin työnsä EMMassa. Se  jääkin helposti mieleen upean värikkäistä hapsuistaan.  Silkkaa Lapin lumoavaa taikaa.

Näyttely on osa Suomen Taideakatemian palkintoa. 25000 euroa ja näyttely myönnetään joka toinen vuosi tekijälle, joka ei taiteilijana ole enää juniori eikä vielä liian vanha veteraanikaan.  Minustakin ihan oikea ja tarkoituksenmukainen ikäryhmä.  Näyttelyssä nähdään taiteilijan maalauksia ja valokuvia. 

Saamelaisten historiaa ja kulttuurihistoriaa ei ole ollut kovin kauaa saatavilla heidän omalla kielellään kirjoitettuna. Perimätieto siirtyy lähinnä yhä suullisesti ja käsitöissä.  Taannoin meillä Suomessa  oli pienoinen kulttuurikiistakin, ettei heidän perinnetöitään saisi pitää muut kuin itse lappilaiset, vai käsitinkö jotain ihan väärin? 

Ilolla olen myöskin usein iltaisin  kuunnellut tv:stä saamelaisten uutisia heidän omalla kielellään ja suomeksi tekstitettynä. Se antaa meille tänne eteläänkin tuulahduksen tietoa heidän elämästään ja ongelmistaan, joista ihan liian vähän yleisesti edes tiedetäänkään.

Ensi kesänä Outi Pieski edustaa Suomea Venetsian biennaalissa osana Miracle Workers Collective -   taiteilijaryhmää.  Suomen paviljonkiin tulee hänen tilateoksensa, jonka lähettyville ryhmä valmistaa monenlaista muutakin ohjelmaa.  Uskoisin siitä tulevan varsin kiinnostavan ja omaperäisen näyttelyn, josta ei ainakaan värejä ja kauneutta tule puuttumaan. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

[...Saamelaisten historiaa ja kulttuurihistoriaa ei ole ollut kovin kauaa saatavilla heidän omalla kielellään kirjoitettuna],

- Hieno juttu, että nyt EMMA-museossa tulee olemaan 6.1. asti kuvataiteilija Outi Pieskin saamelaiskulttuurista kertova Lapin taikaa näyttely.
Nuo blogissa näytetyt kuvat on niin upeat, että houkuttelevat katsomaan näyttelyä!

-Mistä löytyisi sellainen vaikutusvaltainen taho, joka alkaisi puuhaamaan näyttelyä Emma-museossa myös Inkerin kansasta, sen historiasta ja kulttuurista?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Sanopa muuta, se olisi hieno kulttuuriteko myöskin inkeriläisistä ja sen ominaisesta ihan omasta kulttuurista. Ja kiitos myöskin hienoista kommentistasi Viola.... Jäin tässä nyt oikein mutustelemaan sinun etunimeäsi, en taida ketään toista Violaa tunteakaan. Kaunis nimi. Ja nyt hyvää yötä!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tuntuu siltä, ettei ainakaan vielä ketään vaikutusvaltaista kiinnosta Inkerin suomalaisten historia ja hämärään menneisyyteen jäämässä kulttuuri siinä määrin, että alkaisi puuhata vaikkapa jonkun museon yhteydessä osastoa!
Ehkä parin sadan vuoden päästä joku herää..!

Nimestäni, jonka äitini antoi minulle, olen ylpeä ja kantanut sitä rehellisesti Neuvostoliitossakin, vaikka ympäristö yritti sitä muuttaa ja muokata venäläiseksi...Kuulemma Viola-nimi oli muotia 1940-luvun alussa. Nimi taitaa nyt alkaa hieman kiinnostaa. Ainakin näillä kulmilla taitaa olla jo parikin pikkutyttöä, jotka tietämättään ovat nimi-kaimojani. :)

Oikein mukavaa alkanutta aurinkoista päivää!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #5

Kiitos Viola, samaa toivon sinullekin ja lisäksi vielä iloa ja terveyttä kaiken muun hyvän lisäksi. Nimet ovatkin sinänsä mielenkiintoinen juttu, kun ne alkavat taas uudestaan kiinnostaa vuosikymmenien jälkeen enemmän ja enemmän.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos Ari, ja nyt silmät kiinni:) Öitä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Pohjoissaamella oma kirjakielensä ja oikeinkirjoitussäännöstönsä, mutta sillä ei ole normitettua yleiskielistä ääntämystä, vaan kaikki ääntävät kieltä oman murteensa mukaisesti. Karkeasti sanottuna esim. beana ’koira’ ja rieban ’kettu’ ääntyvät länsimurteella /peäna/ ja /riepan/ kun taas itämurteissa ne ääntyvät /piena/ ja /rievaan/ (Utsjoella) ja /rievään/ (Angelissa). Saamea vieraana kielenä opiskelevat oppivat yleensä sen murteen, jota heidän opettajansa puhuu.
Pohjoissaamen itä- ja länsimurteen välillä on ääntämisen lisäksi myös sanastollisia eroja".

"Saamen ja suomen kielillä on yhteinen alkuperä. Tämän päivän saamelaiskielet ovat kuitenkin niin toisenlaisia kuin suomi, että saamelaiset ja suomalaiset eivät yleensä tunne samanlaista yhteenkuuluvuutta kuin mitä esimerkiksi suomalaiset ja virolaiset voivat keskenään tuntea. Sen sijaan saamelaiset tuntevat vahvaa kielellistä yhteenkuuluvuutta.

Suhteellisen varmana voidaan pitää oletusta, että nykyisten saamelaiskielten esiäitiä, niin sanottua kantasaamea, puhuttiin pari tuhatta vuotta sitten pääasiassa tämänhetkisen Suomen etelä- ja keskiosissa ja idempänä Karjalassa."

Eipä voi muuta kuin ihmetellä, että kuinka moni esimerkiksi ymmärtää ja katsoo näitä saamenkielisiä uutisia, jos kielelliset erot ovat kerrotun suuruisia? Ne ovat toki erittäin kiinnostavia alueellisia uutisia, kun tekstitys on myöskin suomeksi. Pitääkö paikkansa vieläkin, että saamelaisia on Suomessa noin 10 000 ja kuinka moni puhuu itse saamea? Nythän sitä on paljon nuorisollekin opetettu ja elvytetty myöskin täällä etelässä, jos olen sen oikein ymmärtänyt?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Täytyypä mennä ostamaan pikaisesti sanakirjaa... Olen nyt menossa Lahteen, joten voi kestää vielä vähän aikaa:)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Mahtaako pohjoissaamen sanakirjaa löytyä painettuna?

Googlaamalla löytyi esim. https://fi.glosbe.com/se/fi/nisu

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos linkistä Raimo! Eipä löytynyt saamen sanakirjoja, joka tietysti olikin ihan odotettavissa... Ja samalla terkut Lahdesta. Ruska oli moottoritien varsilla fantastisen upea. Menkää metsään hyvät ihmiset:)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

# 11
Minulla oli enemmän haastetta tuon linkin löytämisessä kuin arvaatkaan. Tulin tähän kirjoitukseen huomattuani kommenttisi # 9 Vapaavuoron etusivun kommenttikarusellissa enkä sen takia lukenut alustusta tai muutakaan edeltävää. En siis tiennyt edes mistä kielestä on kysymys. Luin vain Arin kommentin # 8 ja kaksoisklikkasin sen erikoisimmalta vaikuttavaa sanaa, fávru, jolloin se tuli valituksi. Sen jälkeen käytin hiiren oikeaa painiketta ja valitsin Google-haun. Hakutuloksista päättelin kielen ja valitsin parhaimmalta näyttäneen hakutuloksen.

Kommentissasi kiinnitti huomioni se, että joku vielä ajattelee, että sanakirjoja enää painettaisiin. Ehkä niitä kaikkein suosituimpia ja arvostetuimpia kirjahyllyn koristeeksi, mutta se on niin viime vuosituhatta. Kirjoitin aikoinaan aiheesta otsikolla Ordböcker aldrig mer på papper. Löytyy googlaamalla pari ensimmäistä sanaa.

Jos olisin tiennyt kielen, olisin ensimmäiseksi tarkistanut Kotusin sivuston, koska Kotus on vastuussa myös Suomessa puhuttavien saamen kielien kielihuollosta. Kotusilla ei kuitenkaan ole ainuttakaan saamen kielen sanakirjaa, kuten sivu Sanakirjat kertoo.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Uskon sen hyvin Raimo ja arvostan sitä kovin. Kiitos!... Sinä oletkin täällä muutenkin se paras tietäjä tällä alalla. Itse olen aika tumpelo, mitä tulee tietokoneisiin yleensä, ja samoin myöskin autoihin:) .....Sanakirjoistani olen hävittänyt kyllä lähes kaikki, mutta harvinaisemmat kielet löytyvät vielä sentään hyllystäni... Pohjoissaamea en edes uskonut löytyvän kirjakaupoista, mutta ehkä divareista olisi joku vihkonen vielä löydettävissä, joka on tehty kouluja varten.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset