*

zzz333

Punkki-pirulainen iski jälleen, nyt kipeämmin kuin ennen...

  • Punkki-pirulainen iski jälleen, nyt kipeämmin kuin ennen...
  • Punkki-pirulainen iski jälleen, nyt kipeämmin kuin ennen...
  • Kauniimmankin ruusun alla voi piillä punkki pistävä...
    Kauniimmankin ruusun alla voi piillä punkki pistävä...

En nähnyt tätä vihulaista missään vaiheessa, joten lääkärissäkäyntikin siirtyi viikolla eteenpäin. Kaulaan ilmestyi tulipunainen,  selvärajainen kipeä alue, joka kasvoi päivittäin ja kutisi -  tosin vielä ihan siedettävästi. viidentenä päivänä korvan alusta alkoi särkeä ja kaulavaltimo jännittyi lähes kivikovaksi ja se saikin jo epäilemään, että nyt on lääkäriin meno aika.

Eipä sitten muuta, että lääkäri totesi sen punkin pistoksi, vaikkei koko punkkia oltu nähty, kuten aikaisemmissa tapauksissa. Tänä kesänä olen itseltäni jo poistanut parit pienet nymfit, jotka eivät ehtineet lievää punoitusta kummempaa aiheuttaa. Nyt on toisin,  kun tuo kaula on turvonnut ja polttelee edelleen kuin joku vielä olisi siinä lujastikin kiinni. Eilen aloitin sitten kahden viikon lääkekuurin.

Aikaisempina vuosina olen joutunut muutaman lääkekuurin syömään, muttei niissä punkinpuremissa ole kipua ennen koskaan ollutkaan. Nyt kysynkin arvoisilta usarilaisilta, että miten teillä ovat punkit viihtyneet ja ovatko olleet kiltimpiä lajeja? Tietääkö joku, miten punkkien elinolosuhteet tehdään hankaliksi?

Meillä Tapiolassa on tunnetusti alue, jossa punkit hyvin viihtyvät ja erityisesti tämä sateinen kesä on ollut paha. Tämä Silkkiniityn alue on vanhaa merenpohjaa ja se kuulemma auttaa asiaa.  Tiedä sitten häntä.

Eikä nämä lukuisat, muuten ihanat siilit,  pupuset, linnut ym. taida olla niitä syyttömimpiä, mitä tulee punkkien leviämiseen ja niiden antamiin rauhallisiin eläinten veriaterioihin:) Punkithan sikiävät paremmin kuin kanit konsanaan:)

Punkin puremasta elimistöön joutunut Borrelia-alkueläimen bakteeri voi aiheuttaa pahankin niveltulehduksen ym. ikäviä tauteja, joten kai siihen pitää suhtautua vakavuudella, jonka se ansaitsee.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Olemme sentään jotain tehneet estääksemme punkkien viihtymisen täällä kaupungissa. Osa pihasta on laatoitettu ja soralla viimeistelty. Tuhkaa ripottelen silloin tällöin kasveille, koska kiusa se on pienikin. Sitä vain ei kuulemma saa käyttää liikaa, siitä eivät happamet kasvit tykkää...

On tietysti mahdollista, että tämän punkin sain meidän mökiltä Sammatista, jossa on metsäinen tontti ja tänä kesänä kosteaa on ollut vähän joka puolella. Tosin paikallinen maanviljelijä kertoi, että hänellä on eläessään ollut vain yksi punkin-purema ja hän on sentään Sammatissa koko elämänsä viettänyt.

Paras löytämäni linkki asiasta löytyy täältä:
http://www.punkki.net/artikkelit/lymenborrelioosi....

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ikävää, että noin on käynyt, mutta uskotaan ja toivotaan, että mitään suurempaa vahinkoa ei enää tule.

Tällä Oulussa ei minulla ole punkkihavaintoja sitten alkukesän. Koirista ei ole löytynyt edelliskesien tapaan jopa kuutta punkkia päivässä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos Ari. Eiköhän tämä tästä tokene, kunhan lääkitys alkaa vaikuttaa, mutta pirullista on tuo kaulan polte, - kyllä tässä jo huumorintaju alkaa olla koetuksella:)

Ehkä kaulan alue on myös niitä herkimpiä kohtia, joissa kipu tuntuu hanakammin, kuin jossain jaloissa tai käsivarsissa. Sieltähän ne useimmiten löytyvätkin.

Pahin koirasta ottamani punkki oli muuten tarttunut silmäluomen sisäreunaan ja sen poisto sai minunkin polveni tutisemaan. Onneksi ihana koirani luotti minuun niin täydesti, ettei pannut yhtään vastaan ja hyvin meni.

Teillähän on siellä Simossa se varsinainen punkkipitäjä. Eikös se ole melkoisen lähellä Oulua?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Simo on täälläpäin, mutta en juurikaan tiedä sen asioista tai punkeista, mutta kyllähän Oulussakin punkkeja on. Olen vain onnistunut välttämään niitä tahattomasti.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kaija, olisiko se taas ollut tämä:

Pikkuriikkinen nymfi on vaarallisin

Nymfi on erityisen hankala havaita paljaalla silmällä sillä, toisin kuin täysikasvuinen punkki, se on vain 2−3 millimetrin mittainen. Silti se voi yhtä lailla toimia tartunnankantajana.

− Jos se saa aterioida rauhassa, nymfin purema voi hyvin jäädä huomaamatta, ja sitten se pudottautuu pois.

Meillä päin ei paljon ole, koirista on löytynyt pari kesässä. Etelärannikolla sen sijaan tytär käyttää rekuillensa jotain niskaan levitettävää liuosta, olisiko Exspot.

Harmi että noin kävi, onneksi menit lääkäriin.

Edit, linkki:

http://www.studio55.fi/terveys/article/puutiaisen-...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos linkistä Seija. Kyllä tämän on täytynyt olla nymfi, joka minuun pisti, sillä muuten olisin sen huomannut ja nypännyt pois kuten aikaisemmatkin kurjat pirulaiset. Nythän tästä ei jäänyt edes reikää jäljelle.

Tyttäreni käyttää koirillaan myös tuota niskaan hierottavaa liuosta ja se toimii hyvin, eikä sen käytön jälkeen ole punkkeja koirista löytynyt. Hän myös asuu tässä lähellä ja hyvässä punkkimaastossa:) vahinko, ettei ihmisile ole löytynyt mitään vastaavaa estolääkitystä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

En ollut edes tiennyt nymfeistä ja siitä että pudottautuvat pois, ennen kuin luin tekstistäsi. Sillä netistä hain.

Ja kun kysyit kilteistä punkeista niin kaksi on ollut, ensimmäisen löysin Unkarissa koiranäyttelymatkalla kun olin ulkoiluttanut rekkuani niityllä. Toisen sitten kotimaassa yöpyessäni maastokokeissa, kitalaestani. Olisiko siirtynyt rekusta, nukkui kokeissa vieressäni. Raapaisin aamulla kynnellä kitalakea kun siellä tuntui jotain, ja punkkihan sieltä, olin kai nukkunut suu raollaan.

Eivät olleet uskoa terveyskeskuksessa, kunnes sanoin että olen minä niitä ennenkin nähnyt. Ei siitä kuitenkaan sitten sen kummempaa kuin reikä.

Saksassa muuten oli tammimetsikössä pieniä punaisia punkkeja, ja paljon kun pissitettiin näyttelymatkalla koiria, se ulkoilutus loppui lyhyeen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #11

Uskomattoman harvinainen paikka jopa punkille - kitalaki! Tähän astisista paikoista, joista olen kuullut on ollu harvinaisin siittimen pää, eikä sen poisto ollut kuulemma ollenkaan yksinkertainen juttu, - ei ainakaan kertomasi pyyhkäisy kitalaestasi yltänyt läheskään samaan "tuskalliseen " kerrontaan:)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #12

No äimistyin minäkin sen verran että menin terveyskeskukseen, ajattelin että voisiko siitä tulla joku tulehdus :)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #15

Hei pliis naiset... voisiko noista yksityiskohdista keskustella vaikka sähköpostitse? Minulla kutisee jo pelkästä lukemisesta paitsi kitalaki, myös sen yhden s:n kärki.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #21
Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #22

Raapiminen taivaallista? Ei ainakaan tätä minun kaulaani voi kuin hellin käsin taputella rasvaa laittaessa, on se niiin arka ja polttavan kipeä. Vertaisin sitä palovammaan, jota ei kyllä kukaan pysty raapimaan ilman tuskankiljaisuja:)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #26

Lukemisesta aiheutuvaan kutinaan :)

T Piepponen

Jotkut ovat väittäneet, että punkki ei pitäisi koivuntuohitökötin hajusta. Harva muukaan otus kyllä siitä erityisesti pitää.

Ainoa ongelma on, että koivuntuohitököttiä ei saa mistään. Ellei tee.

Punkit on nihkeitä ötökäitä, mutta kun luonto on.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Mitä koivuntuohitökötti on ja voiko sitä itse valmistaa kohtuullisen pienellä vaivalla. Kuvittelisin, että koivuntuohia liotetaan jossain väkevässä liuoksessa, tai keitetään? Ja sitten vain sillä kastellaan maita mantuja, joissa eniten liikutaan. Karkoittaakohan se samalla linnutkin, jotka nyt ystävällisesti nokkivat meidän kirvoja ja muita ötököitä?

Sinänsä tämä oli mielenkiintoinen tieto ja sinähän se varsinainen asiantuntija olet näissä metsän- ja luonnonantimissa taiteiden lisäksi. Kiiitos kaunis ja jos vielä viitsisit vähän kertoa lisää tuosta tökötistä, niin olisin kovin iloinen. Inhoan punkkeja....

T Piepponen

Koivun tuohta kuivatislataan jossain ilmattomassa pannussa tervankeiton tapaan. Vanhastaan tahmeaa tököttiä on käytetty liimana ja kitteinä erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Tuossa hyvä linkki valmistuksesta: http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uui...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #13

Kiitos TP - linkistä, mutta taitaa sen tökötin teko ja käyttö olla liian järeää pikkuisille punkeille, vaikka aika pirulaisia ovatkin:)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Lohdutuksena sanon, että kauniiseen kaulaan on helppo hypätä, minulla joutuu punkit kaivautumaan syvälle napaan, kun häpeävät kuljeskella rumassa urhossa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Voi kulta- Ari, sinä se osaat olla aina niin lohduttava ja kiltti meille kaikille naisille. Kunpa kaltaisiasi olisi vaan enemmän, niin kyllä kelpaisi olla ja elellä vaikka muutama punkkikin olisi kaulalla useamminkin roikkumassa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

#8. Napa edustaa ihmisen sisäistä kauneutta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minulla on muistaakseni joskus ollut punkki nivustaipeessa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Juu, punkki hakee pehmeitä ihonkohtia, joten myös polvitaipeet, kainalot, kaula ja nivuset ovat sen suosikkipaikkoja. Ne kannattaa illalla tarkastaa, jos on oleskellut heinikoissa ja erityisesti kosteilla paikoilla. Keväällä ja syksymmällä ne vihulaiset ovat kuulemma vielä erityisen nälkäisiä ja kun vielä muistaa, että yksi ainoa punkki voi tehdä "lapsukaisiaan" jopa 2000 kappaletta! Krääk.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kaija hyvä, että sait antibioottikuurin ajoissa. Punkkien aiheuttamat vaivat ovat pahoja ja hoitamattomina seuraukset aivan arvaamattomia. Kyllä varmsti selviät, mutta en tiedä miten torjua punkkeja. TV:ssä oli jossain vaiheessa jopa tieto, että sairautta aiheuttava punkki ei välttämättä tuota kipua tai jätä mitään jälkeä. Pahempi sellainen.

Raaseporissa, siis täällä Tammisaaresta 12 km päässä on ollut tänäkesänäkin punkkihavaintoja. Kissassani ja koirassani, sekä meillä vierailulle tulleessa henkilössä on ollut kiinni punkki tai ihon sisälle itsenä tuneknut pieni karvajalka. Toki en tiedä olisiko vieraamme saanut jo Lohjalla punkin polvitaipeeseen. Se oli pieni ja kaivautunut ihon sisälle. Tuotti kovaa kipua. Sellaisia minullakin oli yli vuosi sitten. Nännissä oli pieni punainen täplän näköinen punkki tai paremminkin nymfi. Tuotti valtavan kivun, punoituksen koko rintaan ja borrelioosiepäilyn ja kolme viikon antibioottikuurin. Pehmeään kudokseen on helppo käydä ja aiheuttaa kiusaa. Kissan kaulasta on poistettu useita punkkeja, vaikka kissallekin on ollut lääkitys. Pelkäänkin että kissa kantaa punkkeja sänkyyn. Onneksi on vain kerran yöpynyt tänä vuonna sängyssämme. Koira nukkuu makuuhuoneessamme eikä kissa halua olla samassa tilassa kuten oli vuosi sitten ja taisi kantaa ne punkit, joita nahastanikin löytyi.

Koiralla on lääke Expot ja vain pari punkkia ollut kiinni. Toinen oli silmän alaluomessa ja eläinlääkäri poisti sen. Sitä ei edes kunnolla näkynyt, mutta silmä alkoi punottaa. Koira oli raapinut sitä ja seuraukset olisivat voineet olla melkoisen ikävät ellei lääkräi olisi poistanut punkkia ja antanut antibiootteja.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos kommentistasi Irja. On se oikeastaan ihme, ettei tähän ole löydetty mitään estolääkitystä Ihmisille, kun nämä punkkihavainnot ovat aina vain levinneet myös syvemmälle Suomeen. Kuvaamastani kartasta myös näkyy kuinka pelkkää punaista näkyy jo Virossa ja Venäjällä rajojemme takana....meillä lähinnä vain rannikoilla ja Ahvenanmaalla.

Muistan kuinka joskus, olisikohan se ollut 90-luvun alussa kun meidän lääkärilehden päätoimittaja kertoi saaneensa punkin pureman Kanadan hotellinsa huoneessa, jonka hän myöskin uteliaisuuttaan valokuvasi ikkunalaudaudalta. Myöhemmin vasta hänen sairustuttuaan vakavasti pystyttiin toteamaan valokuvan perusteella sairauden alkusyy. Hän joutui sairaseläkkeelle ja kuoli myöhemmin, mutta se olikin kai ensimmäinen julkinen, punkkien vaarallisuudesta kertova juttu.

Myöhemmin vasta pitkäaikainen lääkitys "keksittiin" ja alettiin noudattaa suurempaa varovaisuutta. Toivon mukaan en vuosilukua ihan väärin muistanut, mutta muuten jutun muistan vielä varsin hyvin. Nähtävästi punkkien taudinaiheuttaja -bakteerit ovat niissä jatkuvasti lisääntyneet. Olisikohan tutkimusrahojen lisäys tähänkin tautiin paikallaan?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Turun yliopisto keräsi verkkosivujen kautta ja kirjeitse tietoja puutiashavainnoista. Kirjeitse sinne otettiin vastaan niin paljon punkkeja, että siitä riittää vaikka kuinka pitkäksi aikaa tutkittavaa. Saamme jossain vaiheessa tietoja siitä miten taudinaiheuttajat ovat levinneet. Kaikkihan eivät tautia aiheuta ja on jopa puhuttu siitä, että muutkin kuin punkit levittävät borrelioosia. Eilen löysin hiuksistani ensimmäisen hirvikärpäsen metsässä ja kotona toisen. Nekin vihulaiset ovat heränneet.

http://www.utu.fi/fi/yksikot/sci/yksikot/biologia/...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #18

Hyvä, että tutkitaan ja toivon mukaan tehokas rokotuskin vielä borrelioosia vastaan keksitään. Luin eilen, että jotkut muutkin hyönteiset voivat levittää punkeilta saamiaan taudinaiheuttajia, vaikka se onkin vielä melko harvinaista. Se on aika pelottava näkymä, jos joka hyttynen tai mehiläinen voi olla taudin levittäjänä.

Pitääkö myrkkyjä alkaa levitellä ympärilleen samoin kuin joskus muinoin, kun DDT::llä kuorrutettiin joka ikkunalauta myöskin makuuhuoneissa.....se oli kamala vaihe näin jälkikäteen ajatellen. Muistatko sen vielä?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #19

Vilkaisin netistä kun muistelin lukeneeni että DDT:tä valmistetaan Kiinassa vieläkin, ja kaiketi myös ainakin Intiassa. Sehän dumpattiin kehitysmaihin kiellon jälkeen, paljonko lie ostettu takaisin tupakassa, kahvissa jne.

http://news.xinhuanet.com/english/china/2013-10/30...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Muistan sen pyöreän pahvipurkin jota säilytettiin keittiön alakaapissa. On jäänyt mieleen muurahaisinvaasio kesähuvilalla, isoäiti tupsutteli purkista niiden poluille DDT-jauhettaniin niin että ilma pölläsi.
Minä annan asunnossani vierailevien muurahaisten olla rauhassa, ne häipyvät omia aikojaan.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #29

#29

Olin jostakin puolella korvalla lukevinani, että punkkeja ei olisi niillä alueilla, joissa on muurahaisia.

Minulla myös borrelioosi, saattoi olla että sai alkunsa jo vuosia ennen kuin otettiin verikoe.

Kaksi punkkia irrotin itse. Nyt kun on kunnon pihdit, niin eipä ole näkynyt.
(Aikaisemmin jouduin turvautumaan kyläsepän puolimetrisiin tonkeihin :-) )

Nyt on ajoittain kipuja ylhäällä ja alhaalla, oikealla ja vasemmalla. Eräs ihmeellinen piirre on että olen syödessä alkanut purra kieleen ja poskeen. Tämä on vain omaa diagnoosia, että se johtuisi punkista. Lääkäri nosteli olkapäitään.

No, tämän ikäisellä kudilla kun alkaa jo nykiä ja pistellä milloin mistäkin.

Parilla tuttavalla täällä on borrelioosi hyvin pahana. Toinen joutuu olemaan ajoittain viikon kerrallaan Tallinnassa hoidossa.
Toinen joutui ajoittain pyörätuoliin.

Ihmetyttää, että jos borrelioosi voidaan todeta yhdellä verikokeella, niin miksi sitä ei oteta useammin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #46

Olen samaa mieltä siitä, että borreliosiin pitäisi suhtautua paljon, paljon vakavammin, koska oireet voivat tulla jopa vuosiakin myöhemmin ja sairastuttaa vakavasti koko ihmisen loppuiäksi.

Taitaa lääkäritkin olla aika neuvottomia sen edessä, kun nuo jälkitaudit voivat olla niin monenmoisia, ettei niistä tarpeeksi vielä edes tiedetä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #19

Muistan hyvin DDT:n. Kissa kuoli myrkkyyn. Näin ainakin vanhempani sanoivat. Lapsilla oli myös DDT haut, jotta täistä pääsivät. Onneksi minulla ei sellaista koskaan ollut. Vanhempani olivat hyvin varovaisia ja epäilivät jokaista uutta ruiskutetta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Muistin tämän lääkärilehden päätoimittajan surullisen tarinan lähes oikein, mutta nyt vasta muistin hänen nimensäkin näin jälkikäteen, Ilkka Vartiovaara.

Linkki hänen sairastumisestaan löytyy täältä:

http://www.valomerkki.fi/vantaan-lauri/vantaan-lau...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Meillä on lastenlapset rokotettu puutiaisaivokuumetta vastaan, joka on hyvä ottaa varsinkin niiden jotka liikkuvat TBE:n riskialueilla. Rokote antaa suojan TBE- virusta (eli Kumlingevirusta) vastaan, mutta ei suojaa borrelioosilta.

TBE- virusta on löydetty esimerkiksi Ahvenanmaalta ja Turun saaristosta sekä Kokkolan ympäristöstä. Närpiöstä ja Simosta sekä Helsingin edustalta Isosaaresta. Sinänsä rokotusohjelma on aika vaativa, kun se on jakautunut moneen osaan ja tehosterokotteetkin on tehtävä vielä vuosienkin kuluttua. Rokote on myös maksettava itse, joten ehkä siksi monet jättävät sen väliin, vaikka liikkuvatkin riskialueilla. Niihin on lisätty myös Ruotsin rannikko, Keski- ja Itä-Eurooppa, Baltian maat ja ja Venäjä.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Onkohan minulla jotenkin epäkelpo veri?

Muistan lapsuudestani, miten usein ihastelin päälläni vilisteleviä pikkuhämähäkkejä. Näyttivät kovasti somilta.

Vasta aikuisiällä minulle selvisi, että ne somat pikkuhämpit ovatkin punkkeja. Jostakin kumman syystä ne eivät kuitenkaan koskaan napanneet minusta kiinni.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Sari, siitä ominaisuudesta voit kyllä luojaasi kiittää, jos niin on ! Mietimmekin ystäväni kanssa, että miten toisilla eivät edes hyttyset häiritse ja toisilla ne ovat taas samankin pöydän ääressä koko ajan kimpussa. Ihmisillä täytyy olla erilaiset "verentuoksut" jotka karkottavat tai kiihoittavat näitä ötököitä syömäpuuhiin.
- Ja minä onneton olen taas sattumoisin näitä suosikkityttöjä, kun ne aina ovat juuri minun kimpussani:)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Hyttyset kyllä suorastaan palvovat jumalaista vertani. Ne voivat lentää matkojenkin päästä päästäkseen pistämään minua. Nytkin on käsivarressa pari rupea, kun olen unissani raapinut paukamat rikki.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #34

Jotkut väittävät että hirvikärpänen puree, mutta niin paljon kuin niitä on löytynytkin ei yksikään ole purrut. Ja varsinkin jos lähettyvillä on muita en juurikaan kelpaa hyttysillekään. Enpä siitä tosin valitakaan.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #35

Hirvikärpäsistä ei ole kovinkaan paljoa kokemusta, mutta olen aina ollut hyttysten herkkuateria. Vietin lapsuuteni kesät suon laidalla. Jostakin syystä hyttyset eivät tuntuneet kiusallisilta, vaikka kovasti söivätkin. Nyt aikuisena olen muuttunut niin herkkähipiäiseksi, että alan kutista jo jos joku mainitseekin hyttysen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #36

Voisikohan se johtua veriryhmästä? On O+, jonka pitäisi olla aika yleinen, vaan ei kelpaa hyttysille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #37

Tuskin se siitä johtuu, ehkä pikemmin hajusta. Minäkään (A-) en ole kauhiasti hyttystensuosiossa ja mielummin valitsevat muita jos seurassa on. Paitsi jos niitä on ihan pilvin pimein. Hyttysissäkin on eroa; etelän hyttysille olen immuuni, ei jää kutisevia näppyjä enää vaikka pistaisivätkin, mutta Lapissa oirehdin. Niistä mäkäräisistä vasta kauheat paukurat tulee.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#33
Anoppi väitti, että häntä eivät hyttyset pistä

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Pahinta juuri on, kun ei tiedä moisesta pistoksesta ennenkuin aikanaan lekurin pakeilla. Sama on koettu piiitkän aikaa sitten.

Saapas nähdä, mitä hirvikärpäset tekee. Ken sen muuten tietää? Nimittäin niiden parhain kausi alkoi juuri hirvialueilla. Kantsii niitäkin varoa..

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Eilen vesilläkin yhden tukastani bongasin. Ehkä oli lähteissäni sinne lentänyt, sillä en usko niiden vesien yllä lentelevän. Turhaa energian tuhlaustahan se olisi,

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Tuskinpa lentelee, hirvikärpäsen lentokyky on kehno ja siksi kannattaa mennä metsään tuulisella ilmalla tai sateella jos niitä halua vältellä.

Koska hirvikärpäsen lentokyky on
huono, se tarvitsee levittäytymiseen
isäntäeläimen eli hirven apua. Se valitsee
isännän lyhyen pyrähdyksen aikana
hyvän näköaistin avulla.

http://www.metla.fi/asiakaslehti/2009/2009-2/2009-...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #40

Onneksi minun ei ole tarvinnut kuin kerran elämässäni moiseen ötökkään tarvinnut henkilökohtaisesti tutustua.

Innostuin muuten kaivamaan säästämäni vanhan Valitut Palat vuodelta 1946, jonka ostin taannoin kirpparilta juuri tämän artikkelin takia: "Miten tehokasta on DDT?"

Taitaisi hirvikärpäsiinkin tuo hyvin tehota.

"DDT on monille hyönteisille hämmästyttävän myrkyllinen. Jos hyttynen seisoo niin pienellä DDT-määrällä kuin 4 kymmenestuhannesbiljoonasosa grammaa, imeytyy sen ruumiiseen jalkoja myöten niin paljon myrkkyä, että se putoaa maahan ja kuolee muutamien tuntien kuluttua."

Jeps ja tätä myrkkyä meilläkin maalla tupsuteltiin pahvisesta rasiasta vielä 60-luvulla ikkunalistat valkoisiksi, kuten Margareettakin tuolla aikaisemmin muisteli. Kärpäset, ampiaiset ja hyttyset eivät silloin kyllä koskaan yöllä häirinneet nukkuvien unta:) Kas kun olemme vielä ylipäätään hengissä?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #41

Kyllä minä mieluummin hieroisin päänahkaan vaikka punaseetriöljyä, jonka pitäisi torjua ötököitä, kuin ripottelisin DDT:tä. En muista että sitä olisi kotonakaan käytetty, kärpäsverkkoja ikkunoissa oli kesäisin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #42

Seija, ehkä teillä oltiin valistuneimpia kansalaisia kuin meillä. En kyllä muista, että kukaan olisi aineen myrkyllisyydestä mitään puhunut kun se oli silloin niin kovin yleistä, ainakin maaseudulla.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Punkit aina seuranamme. Punkkipelko voi olla aiheellista, mutta onneksemme harvoin sairastuttavat. Tosin, kuten Kaijakin, sait antibioottikuurin ajoissa.

Savolaisella maaseudulla kasvaneena, punkkeja silloin tällöin ilmeni. Kesäisin, ötökkäkauhuinen serkkuni Helsingistä, vietti lomiaan maatilallamme. Oikeastaan, meihin muihin lapsiin, punkit eivät koskeneet, mutta kas kummaa, eräänä aamuna serkkuni heräsi kauhuun - punkki oli nautiskellut hänen vertaan melkoiseksi mollikaksi.

Voi sitä huutoa - ottakaa se pois, ottakaa se pois! Isompi sisareni suhtautui asiaan rauhallisesti, nyppäisi punkin pois. Eipä siitä sen suurempaa sen jälkeen kommervenkkiä kehkeytynyt.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ihme kyllä, että en lapsuudesta muista edes punkkien olemassaolosta koskaan puhutun, vaikka mekin pentuna vietimme kaikki kesät merenrannalla.

Vasta täällä Tapiolassa aikuisena sain ensimmäisen tuntumani punkkeihin ja muistan sen ensimmäisen kerran vieläkin elävästi. Käyttäydyin juuri kuin tuo teidän serkkunne, eli suihkussa huomasin rinnassani pullukan pullistuman ja alkoi heti pyörryttämään ja taisin siinä vähän kiljuakin:) Kiskaisin sen äkkiä pois ja punkin pää jäi tietysti ihoni sisään, jota sitten kaivelin neulalla ja pinseteillä pois. Toki kohta tulehtui, muttei siitä sen enempää jälkiseurauksia ollut.

Melkeinpä luulen, että aikaisemmin punkit eivät edes levittäneet näitä pahempia tauteja kuten nyt. Ei niistä ainakaan puhuttu eikä julkisuudessa mitään kerrottu. Ainakin Venäjältä on tullut uusia punkkikantoja, joilla on tätä vaarallisempaa aivokuumetta, joka aiheuttaa halvauksia ym. Tiedä häntä, mutta nykyään aika monella on näistä kokemuksia ja samalla tietoisuus niistä on lisääntynyt.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset