zzz333

Asiaa ja turhaakin turinaa Facebookin identiteettivarkaista.

  • Poikkeus vahvistaa säännön, liekö hän häidenjärjestäjä? Kielitaito oli siinä hommassa kasvanut neljällä kielellä ja mukana oli jopa ruotsikin.:)
    Poikkeus vahvistaa säännön, liekö hän häidenjärjestäjä? Kielitaito oli siinä hommassa kasvanut neljällä kielellä ja mukana oli jopa ruotsikin.:)
  • Muuten vaan korea kaveri, titteliä en enää muista.
    Muuten vaan korea kaveri, titteliä en enää muista.
  • Sudanilainen hattuni, joka sai uuden ryntäyksen aikaan:) Ei tule tässä "tikkakisassa" koskaan täysosumaa
    Sudanilainen hattuni, joka sai uuden ryntäyksen aikaan:) Ei tule tässä "tikkakisassa" koskaan täysosumaa

Satuin kuulemaan taas kerran, kuinka lemmenkipeät naiset sortuvat näihin facebookissa saalistaviin "nigerialaisiin".  Nimitys on peräisin "nigerialaiskirjeistä",  joihin taas rahan ahneet tai muuten vain uudenlaista tuottavaa bisnestä halajavat ihmiset ihmeen helposti sortuvat. 

Heille sinisilmille on niin  helppo hymyillä, mutta kukapa ei joskus heikkona hetkenään haluaisi ihmeeseen uskoa? Vuosien saatossa olen myöskin saanut useita hyviä tarjouksia isoista perinnöistä, joihin tarvitaan vain lakimiehelle ensin pieni korvaus asian viemisestä eteenpäin. Yleensä kyse on ollut vain muutaman tuhannen euron summasta, mutta kun suurimmillaan minua on odottanut 30-miljoonan arvoinen perintö, niin mielelläänhän sen alkuerän toki maksaa.  Mielelläni olisin perinyt amerikantädin, mutta usko puuttui:)

Takavuosina kerrottiin talouslehdissäkin eräästä tunnetusta vuorineuvoksesta, joka oli sortunut eläkepäivillään afrikkalaiseen  sijoitustoimintaan ja sai siitä itselleen valtavat velat niskoilleen.  Niinpä, sortuu sitä  kyllä miehetkin näihin lurituksiin, eikä vain me rakkautta janoavat naiset.  

Kuulemani juttu oli naisesta, joka oli hävinnyt rakkaalle "tulevalle kihlatulleen"  yli 100 000 euroa ja yksinäisen toimistotyöntekijän palkasta hän joutui vuosien velkakierteeseen, jota tuskin itselleen antaa koskaan anteeksi   omaa hölmöyttään, kun uskoi kaikki sepitetyt tarinat, johon äkkiä tarvittiin rahaa aina vain enemmän.  Siis varokaa hyvät ihmiset näitä kiihkeitä ja rakastavia kirjeitä, ottakaa ne huumorilla, mutta ei hetkeäkään vakavasti.  Rahapussi lujasti kiinni, niin kyllä se  rakkauskin väljenee aikanaan, kun uusi uhri löytyy höynäytettäväksi.

Kuulema äkillinen sairauskohtaus, kallis leikkaus tai jopa panttivangiksi joutuminen sulattavat naisten sydämiä. Syitähän löytyy aina, ja kun vielä tietää kuinka hyvin organisoidut kanavat kirjoittelevat kirjeitä rakkaalleen, niin tulos vain paranee.  Kirjeitä hiotaan yhdessä ja tuloksia voi vain arvailla? Tuottoisaa bisnestä.

Nyt viime vuosina olen saanut näitä ystäväpyyntöjä todella  paljon, eikä heistä kukaan ole tietenkään mikään tyhjätasku:)   Tittelit vaihtelevat kenraaleista toimitusjohtajiin, jotka kaikki ovat tietysti leskiä ja koulutus on aina se tunnetuin yliopisto Usassa tai Britanniassa.  Joskus kuvassa on mukana myöskin suloisen näköinen pikkutyttö tai koira, mutta muita henkilötietoja tai kuvia ei FB:ssä muista ystävistä ole koskaan ollut. 

Kerran googletin yhden kenraalin tiedot ja siellähän herra oli kuvassa suloisen vaimonsa ja muun perheen mukana ja tietysti myöskin autuaan tietämätön  nimensä identiteettivarkaudesta.  Huvittavaa onkin, että myöskin nämä sotilashenkilöt asuvat poikkeuksetta  aina  Kabulissa ja kielitaitokin on yleensä varsin mahtava amerikkalaiseksi:) Yleensä mainitaan englanti, ruotsi, espanja ja myöskin portugali, mutta suomi on vielä loistanut poissaolollaan ainakin toistaiseksi.  Tiimissä on siis monenlaista väkeä, myöskin pakolaisina olleita maahanmuuttajia, joille kielitaitoakin on kirjeiden verran karttunut.  

Nyt viimeaikoina on tahti vain kiihtynyt oman facebookini sivuilla. Liekö syynä viimeisin kuvani FB:ssä, jossa päässäni on aikoinaan vuosikymmeniä sitten hyvältä ystävältämme Sudanista saamani oranssi mytse.  Liekö joku muslimitaustaisen heimon tai paikkakunnan  käyttämä juhlalakki?  Se on kauniisti ja suurella vaivalla kirjottu, joten ei taida olla ihan tavallinen arjessa käytettävä päähine. Jos joku jotain tietää siitä, niin olisi kiva kuulla taustasta enemmän. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Teinköhän muuten joidenkin mielestä varsinaisen kardinaalivirheen, kun pidän päässäni jonkun sudanilaisen heimon tai uskonnollista päähinettä päässäni?

Viittaan nyt meteliin, joka nousi muinoin Pressiklubin vetäjän tai jonkun vieraan käyttämästä intiaanipäähineestä. Ei mukamas saisi omia vieraan kulttuurin asusteita? Naurettava väite minusta, mutta annetaan kaikkien kukkien ja mielipiteiden kukkia:)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Huutokauppakeisari Palsanmäki hassutteli yhdessä ohjelmajaksossa buddha-patsaan kanssa niin, että ainakin minulle tuli kiusaantunut olo. Buddhalaisuus on kuitenkin ihan oikea uskonto, johon pitäisi suhtautua vähintäänkin asiallisesti.

"Kulttuurinen omiminen", tuo vastakeksitty peruste länsimaiselle itsekritiikille, tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia syyllistää ja syyllistyä. Ostin Schipholin lentokenttämyymälästä pyökkipuiset hollannikkaat, mutta mikäpäs minä olen niillä klopsuttelemaan, kun jalkinetyyppi on nimenomaan Alankomaiden talonpoikien arvokasta perinnettä?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kuten aina, niin helposti mennään aina ylilyönteihin vähän kaikessa, kun sen "ongelman" vain ensin joku keksii tuoda esiin. Samaisesta Schipholin lentokenttämyymälästä mieheni osti taannoin lippalakin, jossa oli edessä jonkunnäköiset lentokoneeseen viittaavat siivekkeet.

Joku kysyi myöhemmin, että onko hän ollut jotenkin tekemisissä hollantilaisten ilmavoimien kanssa. Eipä se edes tullut mieleen ostaessa, että mihin järjestöön kyseinen siivekekuvio kuuluu. Ja meille se oli ihan sama:) Jos pitäisi joka kaupassa ihmetellä, että onko tämä nyt oikein tai väärin, vaikka sitä yleiseen myyntiin tehdäänkin ja myydään myöskin avoimesti.

Itse ostin kerran ohuen kultaisen kaulaketjun onnenamuletikseni, jossa roikkui pieni vihreästä kivestä tehty buddha. Piilotan sen kuitenkin jostakin syystä aina puseron alle, en tiedä edes miksi niin teen. Minua on aina viehättänyt buddha-patsaat ja kuviot, eikä se uskontonakaan ole niitä huonompia. Arvosta sen monia piirteitä, mutta suhtautumisen pitää olla kaikkiin uskontoihin edes asiallisen kunnioittava. Siinä olet ihan oikeassa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #7

Ja taas tuli uusi esimerkki mieleeni:

Etsin jotain matkamuistoksi sopivaa Jerusalemissa yli 20 vuotta sitten. Pistäydyin jonkinlaiseen varustepuotiin, jossa myytiin mm. armeijahenkistä tavaraa. Ostin paksusta puuvillasta ommellun college-puseron, jonka rintamuksessa oli muutama heprealainen kirjainmerkki. Myyjä tulkkasi minulle, että niiden merkitys on "Israeli Defence Force".

Tein kaupat tuosta (mielestäni hyvinkin miehekkäästä) vaatekappaleesta. Käytössä paljastui nopeasti, että se oli ompelutyöltään kehnonlainen, ja saumat alkoivat ratkeilla sieltä sun täältä. Yhdelle kaverille jouduin suomentamaan heprealaisen merkinnän, enkä saanut häneltä haukkuja sen enempää kulttuurisesta omimisesta kuin kovaotteisen sotilasmahdin tukemisestakaan. No, se olikin 90-lukua!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #9

Minulla on myöskin, huomasin tai muistin sen oikeastaan vasta luettuani kommenttisi, Sveitsin alppijääkäreiden käyttämä vihreänkirjava pusero. Se on täynnä lukemattomia taskuja, nähtävästi ammuksia, ruokaa ym. varten. On mokoma takki niin painava, etten sitä ole käyttänyt kuin vasta muutaman kerran Stockmannilla ja saanut osakseni hilpeitä katseita. Se onkin takin parempi puoli, mutta vähiin on käynyt käyttö - ihan liian vähiin tuosta tunnetusta syystä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Onko väärin Kekkosta kohtaan kun minullakin on kalju? Ei kai kyse ole asusteista yleensä, vaan kulttuurin väärinkäytöstä, eli päähine on intiaaneille kuin kunniamerkit meillä. En minäkään voi pitää kenraalin kauluslaattoja, toisaalta jos joku pitää niitä perusteetta ei minua häiritse.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kunniamerkit ovat taas minusta ihan eri asia. Mutta sulkapäähinekö olisi jotenkin paha juttu, enpä usko. Päähinettä, jota kaikki pennutkin leikeissään ovat aina käyttäneet kautta vuosisatojen ympäri maailmaa. He, itse inkkarit myöskin myyvät niitä avoimesti turisteille niin turuilla kuin toreillakin, joten se ei liene heille mikään erityinen juttu?

Kunniamerkit ovat juuri sen henkilön ansaitsemia urakehityksen ym. arvon mukaan. Eri asia on, jos minä loukkaan mytselläni jotain uskonnollista riittiä, niin silloin se on huono juttu. Tosin minun on vaikea uskoa, että sudanilainen ystäväni tuskin olisi sitä minulla silloin edes antanut?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kuulin tänään ystävältäni tutkimuksesta, joka on jonkun yksityisen naisihmisen tekemä ja tapauksia on ollut hänellä jo satoja. Yksi mieleeni jäävä tieto oli minulle vähän nolo juttu:) - - Eniten huijareilta kuitenkin kaveripyyntöjä saavat vanhemmat naiset, jotka ovat lähinnä ulkonäöltään näitä "jakojäännöksiä" ja vaikuttavat keskitasoa vauraammilta:) Siis näitä kaikkein sinisilmäisempiä, joille uppoaa mikä juttu tahansa...

Käyttäjän sirkkulinnea kuva
sirkku pitkanen

Tähän väliin minäkin lisään tästä identiteettivarkaudesta vähän. Viime viikolla yksi amerikkalainen taidealan facebook ystäväni laittoi minulle huolestuneena viestin kysyen, että yritänkö lähettää hänelle tiedostoja jonkun puhelinnumeron kautta messengeriin. (Sillei voi ilmeisesti tehdä, mutta en ole koskaan luovuttanut puhelinnumeroani facebookille enkä messengerille) Lähettäjä käyttää taiteilijanimeäni Sirkku Linnea. Ilmoitin ystävälleni että en ole lähettänyt hänelle mitään. Pyysin häntä ilmoittamaan jos se toistuu. Seuraavana päivänä oli taas lähetetty minun nimelläni linkkiä ja kuvatiedostoa, mutta sen jälkeen tämä hakkeri (?) oli alkanut pommittaa ystävääni jollain toisella nimellä.
Nyt jälkikäteen huolestuttaa, mitä joku nimeni lainaaja on maailmalla ehkä ihmisille lähetellyt, mutta kun en muista tapauksista ole kuullut en ole tehnyt asian eteen mitään, juuri taloon tullut koiranpentu ja piirtely on vienyt niin tarkkaan aikani parin viikon ajan...
Facebookissa minun on oltava jos aion olla Kuvittajien tukiyhdistyksen suljetussa ryhmässä mukana. Siellä tulee näet kaikki alan päivittäinen tieto näyttelyistä ja tapahtumista ja keskusteluissa neuvotaan toisiamme ja vaihdetaan mielipiteitä. "Viisaasti" vältän laittamasta sinne mitään henkilökohtaista....

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos kommentistasi Sirkku. Ehkä oletkin nyt jonkun amerikkalaisen facebook- sivuston tähtityttönä hakemassa taiteesta kiinnostunutta seuraa? :) Ajatuskin on inhottava. Ei siinä nähdäkseni voi tehdä mitään, vai mitä sanovat varsinaiset tietäjät?

Ainoa mitä jälkikäteen itse korjasin omassa facebook sivullani oli syntymävuoteni. Tai itseasiassa poistin sen kokonaan, kun olin sitä ensin muutenkin varmuuden vuoksi muuttanut. Koko syntymäajasta on muuten niin helppo saada aikaan sosiaaliturvatunnus ja se on tosi huono asia. Muutenkin tietoja kannattaa karsia mahdollisimman vähiin, tutut tietävät muutenkin ja muista ei ole niin kovin väliä:)

Välillä jo ajattelin poistua koko lafkasta, mutta toisaalta sieltä saa niin paljon puhdasta tietoa ja kivoja linkkejä. Minulle erityistärkeitä ovat nuo kiinalaisten ja muiden ystävien lähettämät hienot valokuvat! Huomaan selaavani kännyäni vähän turhankin usein juuri siksi ja erityisesti silloin, kun joudun odottamaan yleistiloissa vuoroani jossakin ja johonkin:)

Ihanaa, että sinulla on nyt taas uusi seuralainen! Miksi en ole pennusta nähnyt kuvia?

Käyttäjän sirkkulinnea kuva
sirkku pitkanen

En tiedä minäkään mitä pitäisi tehdä, sain kyllä sen puhelinnumeron jota tuo nimeni käyttäjä oli käyttänyt viestejä lähettäessään.
Mynttiksestä ei ole tosiaan täällä kuvaa, mutta täytyy tehdä siitä oikein oma kirjoitus kesemmällä. :) ..niin "äitiyden onnea" kuitenkin koin että tein sille oman Instagram tilin, "Myntty Iita", kun harmittaa edellisen puhelimen rikkoontuessa eniten se että menetin kaikenmaailman videot ja kuvat kun ne olivat olleet vain puhelimen muistissa... nyt ne ovat nähtävillä vaikka tämä puhulin tippuisi vaikka järveen. :)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #10

Voi surku. Otan osaa ja muistelin samalla oman keväällä rikkoutuneen puhelimeni menetystä. Kuvat ja osoitteet harmittavat eniten, vaikka parhaat olinkin siirtänyt ajoissa tiedostoon talteen. Kiva kun teet pikkuisesta sitten joskus oman kuvablogin - odotan sitä kärsivällisesti.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset